Musikaali 'Redbook': Löydä 'Minä' Viktorian Lontoon Varjossa

Musikaali 'Redbook', jota pidetään yhtenä tärkeimmistä opetuksellisista teoksista, on saanut ylistäviä arvioita jatkuvissa esityksissään. Kahden vuoden tauon jälkeen palannut teos on palannut entistä suurempana, näyttelijäkaartin ollessa täynnä sekä kokeneita tähtiä että nousevia kykyjä. Myös ensemble-hahmoja on lisätty.

Musikaalin juoni sijoittuu 1800-luvun Lontooseen, aikaan, jolloin Britannia oli tunnetuin konservatiivisuudestaan ja patriarkaalisuudestaan. Tarina seuraa eksentrikko 'Anna'-nimistä naista, joka lähtee matkalle löytääkseen oman identiteettinsä hauskalla ja lämpimällä tavalla. Anna valitsee 'minä'-minänsä 'rouva'-minän sijaan, ja tapaa perinteisen englantilaisen herrasmiehen 'Brownin'. Heidän vuorovaikutuksensa opettaa heille ymmärryksen ja kunnioituksen arvon.

Vaikka 'Redbook' saattaa ensisilmäyksellä vaikuttaa pelkästään naisten asemaa käsittelevältä draamalta, se puhuu kaikille – menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa eläville. Se kannustaa rohkeasti tekemään 'minä-keskeisiä' valintoja, kun tuntee itsensä uupuneeksi tai epäröiväksi.

Teos tunnustaa elämän vastoinkäymiset ja pettymykset, mutta samalla korostaa toivon merkitystä. 'Redbook' muistuttaa meitä olemaan antamatta periksi elämälle ja pitämään huolta ympärillämme olevista ihmisistä.

Lavastus, joka muistuttaa Walt Disneyn animaatioita, luo unenomaisen ilmapiirin. Kaikki tilat linkittyvät 'Anna'a edustavaan kirjaan, joka symboloi hänen mielikuvitustaan ja kirjoitusprosessiaan – sen alkua, kriisiä ja jatkuvuutta.

'Anna'n mielikuvitusmaailma ja psykologiset muutokset heräävät eloon LED-videoiden ja monivärisen valaistuksen avulla, luoden lumoavan ja illuusionomaisen näyttämökuvan. Valo siivilöityy lasimaalausten läpi, ja tähtitaivas luo valojen paraatin. Huippuhetkillä kohdevalot korostavat lujaa uskoa ja rohkeutta. Tällä kaudella lisätty lattiaa koristava lumikidevalaisin syventää entisestään tunneskaalan harmoniaa.

Syvyyttä tarinaan tuovat upeat laulut, jotka saavat sekä nauramaan että itkemään. Musikaalin perinteinen rakenne, jossa draama ja musiikki sulautuvat saumattomasti yhteen, pitää yleisön otteessaan. Kun 'Anna' laulaa tunnuslauluaan 'Man Is Like', yleisö voi seurata mukana 'Brownin' tavoin piirtäen kanin korvia ja laulaen 'Kuin, kuin!'

Englantilaisessa yhteiskunnassa, erityisesti viktoriaanisen ajan naisille hyvin konservatiivisessa ympäristössä, 'Anna' tuomitsee maailman kynällään. Hän uskaltaa osallistua yhteiskuntaan naisena, ja lisäksi kirjoittaa 'isorsia romaaneja' – tekoja, joita kukaan ei olisi voinut kuvitella tuolloin.

Teos pureutuu naisten yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja haastaa tiukan luokkayhteiskunnan. 'Redbook' kuitenkin laajentaa tarinaansa koskemaan myös naisten piilotettuja haluja, jotka ilmenevät kirjoituksina ja kuvina – ilmiö, joka on tunnistettavissa yli aikakausien ja kansallisuuksien, sillä myös Koreassa on ollut aikanaan suosittuja naisten kirjoittamia eroottisia novelleja.

'Redbook' ei kuitenkaan keskity pelkästään naisiin. Tarinan kautta, kuten 'Lorelei Hillin' päähenkilöt, yhteiskunnasta syrjäytynyt 'Chloe' ja salaa rakastunut 'Violet', teos kuvaa kasvuvaikeuksien ylittämistä ja selviytymistä.

Se on tarina, joka kannustaa meitä kohti tavoitteitamme ja unelmiamme, vaikka kohtaamme vaikeita tilanteita. Se muistuttaa, että emme ole yksin, vaan 'yhdessä' löydämme voiman nousta uudelleen vaikeuksien jälkeen.

'Redbook' rohkaisee meitä olemaan 'ensimmäinen minä', ei 'kuka tahansa muu', joka on muovattu muiden mielipiteiden mukaan. Ehkä 'Anna'n 'isorsia ajatukset' ovat juuri niitä 'seksikkäitä ajatuksia', joista puhutaan nykyään?

Loppujen lopuksi elämän yhtälö täydentyy 'rakkaudella'. Vaikka rakkaus voi muuttua kuin sää, vilpittömyys voittaa aina.

'Anna'n etsimä 'pöllö', joka liittyy hänen 'isorsiin ajatuksiinsa', on omalaatuinen ja mielikuvituksellinen, mutta samalla rakastettava. Se edustaa hänen ideaaliaan rakkaudesta mielikuvitusmaailmassaan.

Syvemmälle mentäessä nousee esiin ajatus, että rakkaudessa on mukauduttava kumppaniin sen sijaan, että yritettäisiin muuttaa häntä. Rakkaudessa ei ole mitään 'itsestään selvää' tai 'erilaista'.

'Anna', joka haluaa elää 'minänä', on 'puhuja', kun taas 'Brown', joka osaa elää vain 'herrasmiehenä', on 'kuuntelija'. Vaikka he eivät aluksi ymmärrä toisiaan, he muuttuvat vähitellen ja sulautuvat lopulta yhteen aidon rakkauden kautta.

Teos korostaa tarvetta kuunnella rakastetun ääntä sen sijaan, että vain painotettaisiin omia mielipiteitä, jotta heitä ei menetettäisi. Tämä teema toistuu myös oikeudenkäynnissä, jossa 'Anna'a hyökkäävät ja puolustavat tahot kohtaavat.

'Anna' rooleissa Ok Ju-hyun, Ivy ja Min Kyung-ah, ja 'Brown' rooleissa Song Won-geun, Ji Hyun-woo ja Kim Sung-sik, tarjoavat yleisölle 'onnen avaimet' kaikille, jotka rakastavat, valmistautuvat rakkauteen tai kaipaavat sitä.

'Redbook' esittää vastauksen kysymykseen 'Kuka minä olen?' muodossa 'Minä olen se, joka puhuu puolestani', ja esitykset jatkuvat 7. joulukuuta asti Universal Art Centerissä, Gwangjin-gu, Soulissa.

Korealaiset verkkokäyttäjät ovat innostuneita musikaalin itsetutkiskeluun ja rohkeuteen kannustavista teemoista. Monet ylistävät näyttelijöiden suorituksia ja visuaalista toteutusta. Kommentit kuten "Pakko nähdä kaikille, jotka etsivät itseään!" ja "Upeat laulut ja tarina, joka koskettaa sydäntä" ovat yleisiä.